Hiljaisen viikon kokemuksia

Ylös Jerusalemiin, Pääsiäis vaellus 24 - 28.3. 2013.

Muutamien harjoitus kertojen ja läpimenojen jälkeen on esitys valmis alkamaan.
Ensimmäinen esityspäivä on Palmusunnuntai.
Esiintyjät tulevat paikalle noin tunnin ennen ensimmäistä lähtöä. Kukin katsoo että esityspaikansa on kunnossa ja itse keskittynyt rooliinsa.

Kierros alkaa Jerusalemin basaarista eli seurakuntatalon kahvilasta, jossa yleisö voi odotella ja juoda kahvia, teetä, mehua tai vettä kahvileivän kanssa. Siellä voi tehdä myös pieniä ostoksia, askartelu- ja käsitöitä, sekä katsella Hebrelaista tanssia. Voi myös osallistua tanssiin jos haluaa opetella sitä. Tanssijat opettavat kyllä halukkaita tanssin kuvioihin. Varsinkin koululaisryhmät olivat innokkaita oppimaan ja osallistumaan.

Sitten kierrokselle.
Opas otti ryhmän, noin 10 - 20 henkeä mukaansa. Aluksi hän kertoi vähän taustaa tapahtumille ja sitten matkaan, joka kesti noin puoli tuntia. Ensin matka alakertaan kaivolle jossa pieni ryhmä hyräili ja lauloi. Sieltä lähdettiin vesiruukun kantajan perässä saliin jossa Jeesus oli syönyt Pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa. Opas kyselee tapahtumista,  Maria ja Salome kertovat mitä siellä tapahtui. Opas jatkaa ryhmän kanssa Getsemanen puutarhaan, jossa tapaa Natanaelin, joka kertoo ikävistä tapahtumista siellä ja omista tunnoistaan. Opas johdattaa ryhmän seuraavaan paikkaan ja tapaa siellä Kaifaan, joka kertoo taas tapahtumista omalta kohdaltaan. Sitten jatketaan sepän tulille jossa Pietari kertoo oman tarinansa ja Ruut ja toinen nainen kertovat tapahtumista Pilatuksen pihalla. Seuraavaksi siirrytään oppaan johdolla Via Dolorosalle ja opas kertoo sen tarinan, Jeesuksen kärsimystiestä. Täällä se tapahtuu kierreportaissa jotka vievät takaisin aloituskerrokseen. Portaiden päässä ovat sotilas ja Sadanpäämies, joka kertoo tapahtumista ristillä. Sitten siirrytään tyhjien ristien juurelle istumaan ja kuuntelemaan hetkeksi surumusiikkia. Lopuksi vielä käydään katsomassa tyhjää hautaa, jonka äärellä Maria ja kaksi muuta naista kertovat tapahtumista haudalla ja Jeesuksen ilmestymisestä Marialle. Kierros päättyy takaisin Jerusalemin basaariin tulolla.

Tuollaisia kierroksia oppaat tekivät kolme kertaa tunnissa, kukin vuorollaan uuden ryhmän kanssa.
Silloin Palmusunnuntaina oli 7 tai 8 ryhmää. Esiintyjät tekivät siis samat roolit yhtämonta kertaa sen päivän aikana.
Seuraavina arkipäivinä oli aamupäivisin koululaisryhmille ja muutamille muille ryhmille 12 - 14 esitystä päivässä. Ja iltaisin oli keskimäärin 5-7 ryhmää kierroksella.
Itse olin vain aamuvuoroissa, mutta jotkut esiintyivät molemmissa vuoroissa. Kaikissa rooleissa oli kuitenkin kaksoismiehitys, että toinen esiintyi aamu- ja toinen iltavuorossa. Esiintyjät kun olivat enimmäkseen jo eläkeikäisiä, vain muutama oli vielä työelämässä ja hekin olivat seurakunnan palveluksessa olevia. Melkoinen ponnistus on tuollaisen esityksen järjestäminenkin, kun niitä vapaaehtoisia tarvitaan 60-70 henkeä esiintymään ja hoitamaan kaikenlaisia järjestelyjä koko viikon ja harjoitukset vielä lisäksi. Tosi kunnioitettavaa asialle antautumista kaikilta.

Oli tosi mukavaa olla mukana tekemässä ja kokemassa sitä tapahtumaa. Oli myös mukava tutustua uusiin ja vanhoihin tuttaviin uudessa muodossa ja olosuhteissa. Kiitos kaikille mukanaolosta.
Mukavaa ja Rauhallista Pääsiäistä kaikille. 

Surua kevät aikaan

Maaliskuun 18.

Aurinkoista kevät aamua. Nyt onkin ollut monta päivää aurinkoista ja päivällä kohtuullisen leutoa säätä, vain vähän pakkasasteita. Yöllä sitävastoin on ollut tosi kylmää eli parinkymmenen asteen kylmemmällä puolella, täällä etelässäkin. Pohjoisessa ja idässä on ollu liki neljänkymmenen asteen pakkasiakin. Kauniit kevät hanget ovat houkutelleet ihmisiä liikkeele ja sitten on sattunut ikäviä onnettomuuksia, joissa on menetetty ihmishenkiäkin.
Sitähän tietysti sattuu jatkuvasti joka puolella maata, mutta aina ei niin kiinnitä niihin huomiota, ennen kuin osallisena on omia tuttuja.
Tällä kertaa oli kysymyksessä ihmiset tuolla pohjoisimmassa Lapissa, parissa vakavassa kolarissa. Viikon sisällä kuoli kolme tuttua ihmistä ja neljäs loukkaantui. Se panee ajattelemaan tätä ihmiselämän yllätyksellisyytä ja äkillistä loppumista, ihan ennakkoon arvaamatta.
Nuokin kaikki henkilöt olivat tuttuja keskenään ja saman seurakunnan jäseniä. Vain neljäs kuollut oli muualta Suomesta, turistina siellä Lapissa.

Nuo tapahtumat nostivat taas mieleeni viime vuoden kevään tapahtumat, kun pitkäaikainen avopuolisni, joutui moottorikelkkaonnettomuuteen.
Sekin oli niin uskomaton sattumus. Se tapahtui täysin yksinäisessä paikassa olevan talon pihapiirissä, jossa ei ollut mitään muuta liikennettä. Talon tytär oli vain lähtenyt postilaatikolta hahemaan postia autolla ja samaan aikaan mies oli tulossa pilkiltä. Moottorikelkan kaasu oli jotenkin jumittunut täysille auki, eikä kelkkaa pystynyt siinä vauhdissa kunnolla ohjaamaan, joten se tuli sivuttai päin maasturiautoa, tiellä joka oli vain kapeahko pihatie. No senhän tietää, että siinä kävi tosi pahasti, ei kuitenkaan henki mennyt. Saivat hälyytettyä paikalle helikopterin, joka vei miehen Norjan puolelle lähimpään sairaalaan Tromssaan. Se pelasti miehen hengen, vaikka pitkän tajuttomuuden ja hyvien hitotoimenpiteiden ansiosta hän on nyt vuoden kuluttua jo kohtuullisessa kunnossa. Onneksi päähän ei ollut sattunut tulemaan pahempia vammoja, joten toipuminen on edistynyt melko hyvin. Vaikka alkutilanne olikin ollut hiuskarvan varassa, että henki säilyi.
Toivottavasti toipuminen sujuu hyvin edelleenkin.

No empä taidakkaan kirjoittaa enempää tällä kertaa, kun on niin murheellisia nuo tunnelmat nyt noiden tämän keväisten tapahtumien takia.